Pääsimme nauttimaan asiantuntijaluennosta heti ensimmäisenä messupäivänä kuunnellen Stephan Bielfeldtin (proDERM Institute, Saksa) puolen tunnin mittaisen tietoiskun aiheesta ”Skin microbiome – Classification, analysis and claim support”. Luento oli niin suosittu, että osa kuulijoista istui lattialla ja osa seisoi sivustalla kuunnellen ihon mikrobiflooran merkityksestä ihon hyvinvoinnille. Luennoitsija paneutui saatuihin tutkimustuloksiinsa mikrobikantojen muutoksista deodorantin ja antiperspirantin käytön seurauksena luoden tieteellistä pohjaa uusille varteenotettaville kosmetiikkaväitteille ”Microbiome friendly” ja ”Probiotic/prebiotic”.
Teoriapohjaa Bielfeldt alusti luokittelemalla ihomme eri alueiden omat bakteerikannat, jotka ylläpitävät ihon puolustusmekanismia ja hyvinvointia. Lähtökohtaisesti iho voidaan siis jakaa kolmeen osioon, jotka eroavat mikrobikannoiltaan selvästi toisistaan: talia tuottavat, kosteat ja kuivat alueet. Pääsääntöisesti näiltä alueilta voidaan havaita erilaisia bakteerilajistoa, joista esimerkkinä aknen kehittymiseen vaikuttava Propionibacterium acnes, pahaa hajua muodostavat gram+ korynebakteerit ja atooppista dermatiittia aiheuttava St. Aureus.
CASE STUDY: Mikrobikantojen muutoksia oli tutkittu kainalokuopasta deodoranttien ja antiperspiranttien käyttäjillä 3-5 päivän ajan annostelusta. Tutkimuksessa oli todettu, että molemmat tuotteet vähensivät hajua tuottavien korynebakteerien määrää iholla. Toisaalta kyseisillä koehenkilöillä stafylokokki-kantojen kokonaismäärä yli kaksinkertaistui verrattaessa koehenkilöihin, jotka eivät käyttäneet deodoranttia / antiperspiranttia. Plasebokoehenkilöt oli valittu sillä perusteella, että he eivät käytä ollenkaan deodoroivia tai antiperspiranttisia valmisteita kokeen ulkopuolellakaan.
Tutkimuksen seurauksena Bielfeldt päätyi pohtimaan, tarvitsisiko pahaa hajua lopullisesti hävittää tuhoamalla tietty bakteerikanta vai olisiko tärkeämpää pyrkiä korjaamaan mikrobikantojen tasapainoa muulla tavoin? Hän jopa hieman kyseenalaisti lopullista hävittämistä tuoden esiin biosidi-vertauksen kyseisille kosmetiikkatuotteille ja loi jopa uhkakuvan pohtiessaan kosmetiikan kääntyvän liiaksi lääkinnälliseksi apukeinoksi.
Bielfeldt totesi kosmetiikalla olevan tarkoitus balansoida ylimääräistä hajun muodostumista vähentämällä kyseisen bakteerikannan lisääntymistä vahvistamalla muiden normaaliin bakteeriflooraan kuuluvien mikrobien kantoja. Paha haju on seuraus epätasapainosta hajua tuottavien bakteerien määrässä ja erittymisessä, eikä sitä voida pitää sairautena.
Terve iho tarvitsee terveen mikrobikannan ja kosmetiikalla voidaan myötävaikuttaa siihen. Ihon mikrobikannalle suotuisa kosmetiikka ylläpitää ihon terveyttä eikä muuta terveen ihon bakteerikantaa merkittävästi. Kosmetiikassa käytettävät probiootit eli elävät bakteerikannat sekä niitä ylläpitävät prebiootit edistävät ihon jo olemassa olevan bakteeriflooran säilymistä ja vahvistavat mikrobikantoja. Tieteellistä tutkimustaan todentaessa Bielfedt määritti ja sekvensoi 16S rRNA geeniä, jota pidetään tärkeänä työkaluna kosmetiikan tutkimuksissa edistettäessä mikrobiologisia hyötyjä.
Emmi ja Saija